Aurinko

Voi että voi olla kauniita ja kesäisen oloisia ilmoja jo tähän aikaan vuodesta! Pari jotenkin aivan mielettömän rentoa päivää takana! Oon saanut mukavaa vaihtelua arkeen lomailun merkeissä ja ollaan vietty äitin kanssa pari sellasta rentoa äiti-tytär -vapaapäivää!

Eilen kävin aamupäivästä body balancessa (ihan parasta rentoutumista/liikuntaa ikinä!!) ja sitten ajelin äitin luo ja käveltiin auringon paisteessa kaupunkiin syömään thaimaalaisia herkkuja. Päivän erikoisena oli pähkinäkanaa hapanimeläkastikkeessa, jasmin riisiä sekä höyrytettyjä kasviksia. Aivan suussasulavan täydellistä. Alkupalaksi otettiin vielä kasviskevätkääryle. Lähenteli kyllä täydellistä ruokakokemusta! Ja pakko kyllä myöntää, että nämä leidit osaavat kyllä tehdä melko autenttisen makuista ruokaa. Tämä on ensimmäisiä paikkoja, jossa mm. hapanimeläkastike lähentelee Thaimaassa koettuja makuja! Suosittelen kokeilemaan jos et ole sitä vielä tehnyt: Thaikitchen!

Tänään myös vähän erilaisempi lounas, kun haettiin Kauppahallin salaattibaarista aivan ihanat salaatit. Toinen lohella ja toinen kanalla. Täytyy kyllä sanoa, että tällaisia take away -paikkoja pitäis olla enemmänkin. Kaikki tuoreet salaattien ainekset ja lisukeet löytyy lasiseinän takaa, josta Subway -tyyppisesti valitaan halutut maut ja sitten syömään. Mukaan lähtee myös pala tuoretta patonkia. Joihinkin ruokakauppoihin niitä on jo tullut, mutta edelleen niitä on liian harvakseltaan! Löydettiin vitriinistä myös aivan taivaalliset juustokakut ja tehtiin tästä keskiviikosta ihan himpun verran enemmän luksusta ;)

Nyt jälleen kotosalla, mutta huomenna on vielä mukavaa puuhaa, kun kummityttöni äiteineen tulee meille viettämään vapaapäivää! Harvoin on näin puuhakkaita viikkoja eikä niitä todellakaan jaksaisi usein, kun on vähän tällainen yksinäisyyttä ja hiljaisuutta rakastava luonne. Mutta näin harvakseltaan ne tuntuu kyllä todella hyvältä ja niistä tulee tosi hyvä mieli :) 

Kerroinkin aiemmin, että aloitin lukemaan kiinalaisista naisista kertovaa kirjaa Lumikukka ja salainen viuhka. Olen jo jonkin matkaa kirjaa lukenut, mutta se meinaa vähän takkuilla. Ei siksi, että kirja olisi huono - päinvastoin! Kirja vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta, mutta se tapa, jolla naisten jalkoja on pienenä sidottu ja varpaat ym. luut murrettu sirompien ja kauniimpien jalkojen toivossa kuvottaa. Ajatus siitä sotii vaan niin täydellisesti omaa ajatusmaailmaa vastaan. Oli pakko pitää pieni mietintätauko kirjan kanssa, mutta toisaalta en taas malttaisi millään olla lukemattakaan. Pieni paradoksi? :D Tosiaan ehdin maanantaina nauttimaan siitä mainitusta omasta rauhasta lämpimällä takaterassilla kera kirjan ja lasillisen sunnuntain vappulounaalta jääneen viinin kera ;)

Se on kohta kesä!!!