Valitettavasti tortillavene ei ollut kovinkaan käytännöllinen. Lapset sanoivat heti ensimmäisten haukkausten jälkeen, että voiko seuraavaks olla vaan lettuja. Tultiin myös aikuisten kesken siihen tulokseen, että kyllä tavallinen lettu on helpompi. Makueroa näillä ei tietenkään ollut, kun molemmat olivat saman valmistajan täysjyvätortillalettuja. Tuntui, että jokaisella haukkauksella karkasi jauhelihaa tai kasviksia kyydistä pois. Tortillan sisään laitoin salsakastiketta, ranskankermaa, jauhelihaa (myös kanaa oli tarjolla), salaattia, kurkkua ja ananasta.
Me syötiin sitten miehen kanssa veneet loppuun ja lapset saivat sitten syödä lisää lettujen muodossa. Tyttärellä on mieletön taiteellinen ja luova tyyli, jota hän käytti myös tortillan täytössä. Ensimmäinen versio letusta oli nimeltään "Kevään alku". Maassa on kuulema vielä lunta, mutta ruoho alkaa jo puskea näkyviin :) Alemmassa kuvassa kevät oli jo edennyt, kun lumen seassa näkyi jo maata (multaa) ja punaisia kukkia. Ihanaa, että joku voi nähdä noin kauniita asioita myös ruoan muodossa! Ja siis hauskintahan on, että salaatti kelpaa parhaiten tortillan sisällä. Kyllä ns. tavallinen salaatti on alkanut maistua jotenkin ruoan kyljessä, mutta tortillaan sitä mätetään ihan reilulla kädellä. Koska se kuuluu siihen! :D
Ja kun ruoasta puhutaan niin mun on jo pitkään tehnyt mieli kinkku-parsakaalipiirakkaa. Siis varmaan useamman viikon. Löysin reseptin joskus vuosia sitten jostain ruokaohjelmasta ja varioin siitä itselle sopivan version. Pohjaan tulee voita, vehnäjauhoja, perunajauhoja ja loraus kylmää vettä. Täytteeksi kananmunaa, juustoraastetta, kinkkusuikaleita ja parsakaalia (tai mitä sitten haluaakaan), mausteita mielen mukaan (oregano sopii hyvin!) sekä tietysti juustoraastetta myös pinnalle. Sitten uuniin n. 45min. Voi NAM, että tulee hyvää! Oli aivan mahtava lounas raikkaan salaatin kera. Salaatti jäi vähän raakileeksi, kun yksinkertaisesti unohdin ostaa mm. fetaa ja paprikaa, jota ajattelin salaatin joukkoon ja olisi sopinut kylkeen. Mutta maistui noinkin. Oon todellakin suolaisten piirakoiden ystävä ja tää on kyllä ihan kestosuosikki. Pitäs tehä pian uudestaan ja vähän varioida sisältöä vaihtelun vuoksi. Kannattaa kokeilla tehdä!
Ps. Jauhojen nyppiminen kylmän voin sekaan on aika v-mäinen homma käsin. Tosi sotkuista. Tein sen ekaa kertaa nyt kumihanskat kädessä (löysin kertakäyttöhanskat kotoa) ja lopputulos oli oikeasti tasainen, ohkaisempi ja siistimpi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti