Asioita, joita en koskaan kuvitellut sanovani

Muutama viikko takaperin nautimme lasten kanssa rauhasta ja kiireettömyydestä syyslomaviikon kunniaksi. Touhua ehti viikkoon mahtua oikein runsaasti, mutta niin myös rauhallisia hetkiä. Yhden yön muistan nukkuneeni vaihteeksi ihan äärettömän huonosti. Joku taisi istua rakon päällä ja vessassa sai juosta ja jokainen kyljenkääntö on tiedossa. Lopulta 5:30 heräsin enkä saanut enää unta. Lapset kipittivät vuorotellen sitten kainaloon puoli kahdeksan maissa. Makoiltiin siinä pimeässä huoneessa ja kuiskailtiin juttuja. Käytiin läpi tärkeitä asioita, kuten sen, että yön tunnistaa siitä, että katuvalot on vielä päällä. Lapset lähtivät siitä katsomaan pikkukakkosta ja sain torkahdettua vielä vajaaksi tunniksi ennenkuin lähdin laittamaan aamiaista.

Aamupala meni katsellessa ulos ikkunasta, sillä syyslomaviikolla satoi VIHDOIN se kauan odotettu ensilumi. Eihän se myöhässä missään nimessä ollut, mutta lasten kanssa sitä on odotettu jo pitkään. Aiemmin lokakuussa oltiin kaivamassa jo suksia kaapista ja poika halusi soittaa vaarille ja kysyä voisiko päästä pilkille. Vaari lupasi, että talvella mennään, mutta poika vähän ihmetteli miksi, kun talvihan oli jo ihan selkeästi tullut :) Lumisessa säässä kävelimme ensimmäisten hiutaleiden sataessa hakemaan tukivyötä. Nämä liitoskivut ovat menneet niin pahaksi, että ilman tukivyötä on ollut turha kuvitella kävelevänsä postilaatikkoa pidemmälle ja eipä se auta juuri enää edes sen pidemmillä matkoilla :( No, kotiin päästyämme lapset jäivät ulos, kun itse menin sisälle laittamaan lounasta.

Ennenkuin sain lapsia, en tiedostanut, että tiettyjä asioita pystyisi tapahtumaan - ja yleensä vielä usein. Näitä ovat mm. jatkuvasti keittiönlattialta sukkaan liimaantunut riisi, oman vessarauhan menetys, legopalikan päälle astuminen (ei yhden eikä kaksi kertaa) ja muita vastaavia klassikoita. Kyseisen ensilumipäivän aikana päästin myös suustani lausahduksen: "Älä nuole sitä terassia", kun poika yritti nuolla terassilta ensilunta suuhunsa. Niin, ei todellakaan lause, jota ylipäätään päästäisi suustaan. Kerroin huvittuneena asiaa myös miehelleni ja sain vastauksen, että menee toissakesäiseen kategoriaan "älä nuole kiveä" kanssa :D

Vauvaa odotetaan jo innolla. Vaikka olo on mitä on, niin vauvasta on selkeästi alkanut tulla jo osa päivittäisiä juttuja. Tyttö käy halimassa ja suukottamassa iltaisin mahaa ja päivittäin lapset sivuavat, että mitä sitten touhutaan, kun vauva tulee. Ollaan jo kasattu sänky ja ehkä tärkeimpänä on tällä viikolla tullut äitiyspakkaus <3 Voi sitä onnea, kun pääsi availemaan ja tutkimaan pakkausta. Erityisen ihanaa oli seurata tulevan isosiskon reaktioita. Hän kävi jokaisen tavaran pakkauksesta läpi ja ihmetteli miten pieniä ne kaikki vaatteet ja tavarat olivatkaan :) Ihana päästä sitten jossain vaiheessa oikein tosissaan pesemään ja laittamaan kaikkea valmiiksi.

Vuodena 2016 pakkaus kokonaisuudessaan Kelan sivuilta.

Ihanaa, kun laatikossakin on vähän kuvaa. Esikoisen laatikossa taisi lukea isolla KELA :D

Ihania värejä ja kuoseja!

Kyllä näillä taas pääsee hyvin alkuun!