Kevät

Aivan mielettömän kaunis alkukevään päivä. Aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta yli viikon kestäneen harmaan kauden päätteeksi. Luonto alkaa pikkuhiljaa heräämään taas eloon pitkän talven jälkeen. Vihdoin tänä talvena on ollut taas luntakin, vaikka joulu olikin "musta". Vaikkei sekään ollut edes musta. Aurinko paistoi ja nurmikko vihersi. Joulu ei vaan ollut tällä kertaa vuonna valkoinen!

En malta odottaa, että pääsen vihdoin taas kokeilemaan puutarhaan uusia lajikkeita. Viime vuonna kokeilin viljelyä (tai oikeammin se oli pientä istuttamista) ensimmäistä kertaa. Saatiin kiva pieni sato salaattia, sipulia, porkkanoita, tilliä, persiljaa, herneitä yms. pientä. Tänä vuonna on ihana päästä kokeilemaan jotain uutta. Pitäisi ottaa vähän selvää avomaan kurkusta ja perunasta. Perunakin pitäisi vissiin laittaa jo ensi kuun puolella multiin - jos vaan lumet on sulaneet! Lapsilta tuli toive, että laitettaisiin myös vähän mansikkaa. Pitää siitäkin ottaa selvää, vaikkei ymmärtääkseni ole mikään helpoin lajike. Mutta voihan sitä ainakin kokeilla!

Täältä kävin lukemassa ensimmäisiä vinkkejä perunan istutukseen. Jos hyvin tosiaan käy, niin ehkä ensi kuun lopussa voisin saada ensimmäiset mukulat maahan! 

Kevät on ihana vuodenaika! Jotenkin sen antaa toivoa valosta ja siitä, että eteenpäin mennään kohti lämpöä! Rakastan talvea. Tai oikeastaan rakastan jokaikistä vuodenaikaan. Keväällä on ihanaa huomata miten aurinko lämmittää ja sulattaa pikkuhiljaa lumet pois. Hiekka rapisee jalkojen alla ja miten ihanaa on, kun kadut ovat lopulta kuivia ja siistejä, kun ne on putsattu. Valoa riittää pitkälle iltaan ja ulkona voi alkaa touhuta keväjuttuja. Pitääkin pistää muistilistalle, että käyn vähän tutkimassa siemenvalikoimaa istutuksia varten! Ja ei, en ole mikään viherpeukalo. En saa pidettyä välillä edes sisäkukkia hengissä, mutta viime vuoden ruokasatoa ajateltuna en ole varmaan onnettomimmastakaan päästä :)

Sitten kevään jälkeen alkaa vihdoin kesä! Ihanat hiirenkorvat ja lopulta kauniin vihreät lehdet puissa! Ihan parasta. Aurinko paistaa ja lämmittää ja ulkona voisi olla päivät pitkät. Myönnän, helteitä en ehkä jaksaisi kovinkaan montaa viikkoa, mutta toisaalta - jos voisi vaan olla ulkona ja touhuta, niin ei kai ne helteetkään olis kovinkaan huono juttu. Pääsee uimaan ja tekemisen määrä on rajaton. Mitä nyt kesästä voisi sanoa? Ihana!

Syksy taas. Se on ehkä lempivuodenaikani. Ensin se lämmin alkusyksy, kun helteet on ohi ja luonto alkaa pikkuhiljaa muuttua värikkääksi. Ja sitten ne ensimmäiset halla-aamut, kun pääsee vihdoin lenkille niin, että tuntee saavansa happea ja ilma on kirpeän raikas ja KAUNIS!

Talvi puolestaan on aivan parasta aikaa, kun voi poltella kynttilöitä. Ulkona on tekemistä vaikka millä mitalla (jos vaan on lunta). Voi tehdä lumitöitä, luistella, pulkkailla, hiihtää. Ideoita on rajattomasti. On ihan parasta tulla ulkoota kylmästä pakkasilmasta ja keittää kupillinen teetä ja kietoutua sohvan nurkkaan, kynttilän valoon lukemaan viltin alle tai katsomaan telkkarista jotain aivot narikkaan -hömppää! 

No juu, eiköhän jokainen suomalainen tiedä, mitä vuodenajat on. Noihan on niitä kaikkein idyllisimpiä ajatuksia ja niiden avulla mennään eteenpäin ne kaikkein kylmimmät ja sateisimmat kesät, loskaiset ja pimeät syksyt ja lumettomat talvet! 

Jos mietitään päivittäisiä askareita esim. kompostoimista, istuttamista, viljelyä, kastelua, halon hakkaamista. talon lämmittämistä, ruoan tekemistä (ihan alusta asti), niin nehän on niitä asioita, jotka tässä elämässä on oikeesti tärkeitä. Olen valmistunut vuosia sitten kaupalliselle alalle ja vääntänyt äitiyslomat ja hoitovapaat välistä poislukien töitä. Minkä vuoksi? Ketä se työ oikeasti auttaa? Kyllä, tykkään työnteosta ja haluan tehdä töitä, mutta mitä ja ketä varten? Jotta saisin rahaa ja voin maksaa lainat ja elättää perheen. Kyllä, se on tärkeää.. MUTTA oon tässä vuosien varrella miettinyt sitä mikä tässä elämässä on ihan oikeesti tärkeetä? Ei se voi olla tämä nykyinen oravanpyörä ja kupla, jossa suurin osa ihmisistä elää. Jos miettii noita yllä mainittuja asioita, niin nehän on vaan ihmisen keksimiä asioita. Aamulla herätään, lapset tarhaan, itse töihin. Töitä painetaan mielellään aina pikkasen yliaikaa, josta hakemaan lapset hoidosta. Ruokaa, kotitöitä, hyvällä säkällä hetki lasten kanssa, iltapuuhat ja nukkumaan. Sitten pitää vielä miettiä, että onko ensi kuussa työtä, johon palata. Joka puolella on jatkuvasti yt-neuvoteluja ja ihmisiä irtisanotaan. Työ on se, joka meidät määrittää ja tekee meistä sen mitä me ollaan. Aamulla sama rumba alusta. Ihan ok jos työ on mielekästä ja ilmapiiri töissä energiaa antava. Mutta mitä jos on ymmärtänyt haluavansa elämältä jotain ihan muuta. Enemmän aikaa elämälle. Kyse ei ole siitä, etten haluaisi tehdä työtä, päinvastoin. Mutta miten ja mitä, niin se on se mikä pitäisi selvittää.

Okei, ylläoleva voi olla hienosti kärjistettyä, mutta sitähän se loppujen lopuksi on. Ketä auttaa jotkut töissä hoidetut laskut tai myydyt tavarat tai vaikka onnistuneet IT-projektit tai muut valmistuneet työt. Vaikka moni firma tekee ihan hyvää tulosta, niin osakkeen omistajat eivät ole tyytyväisiä ja jostain säästetään - yleensä ihmisistä. Mitä jos olisikin työ, jossa voisi oikeasti auttaa ihmisiä ja saada sen verran rahaa, että saa omat kulunsa katettua. Miten ihanaa olisi siirtyä jonkin matkaa kehityksessä taaksepäin. Tällä tarkotan nimenomaan ihmistä ja työtä ja sitä, kun työpanosta oikeasti arvostettiin eikä ihmiset olleet pelkkiä henkilönumeroita palkanlaskijan listalla. En väitä, että tämä tilanne on joka työpaikassa, mutta kun asiasta on tullut keskusteltua työkavereiden, läheisten ja ystävien kanssa, niin liian monelta taholta kuulee juuri tätä viestiä. Se on surullista.

Tässä blogissa yritän oikeasti miettiä asioita, jotka merkitsee minulle jotain enemmän. Mitä itse pidän tärkeänä. Niitä aiheita on PALJON! Luultavasti tulee olemaan pitkälti ajatuksen virtaa, johon voi olla vaikea päästä kärryille. Mutta toisaalta, toivottavasti tästä saa jotain irti ja ehkä joku lukija pystyy antamaan myös minulle uusia näkökulmia. Aiheita tulee olemaan varmasti puutarhanhoidosta ja matkustelusta aina villasukan neulomiseen ja ruoanlaittoon. Siis ihan tuikitavallisia asioita, jota kautta pääsee tutustumaan yhteen tapaan olla :)

Tervetuloa!